mikaeltorppa Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit - milloin te tulette järkiinne? Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi? Ps. 94:8-9

Kreationismi modernin luonnontieteen perustana

  • Sir Isaac Newton oli kreationisti - hänen ajattelun perusta ja tutkimusten lähtökohta oli luomisuskossa
    Sir Isaac Newton oli kreationisti - hänen ajattelun perusta ja tutkimusten lähtökohta oli luomisuskossa

MODERNIN LUONNONTIETEEN SYNTY   

Moderni kokeellinen luonnontiede syntyi kristillisen luomisteorian pohjalta vaikka tämä tosiasia pyritään sekulaarissa mediassa peittelemään. Tieteellisen vallankumouksen keskeiset toteuttajat 1500-1700 luvuilla kuten Francis BaconJohannes KeplerRobert BoyleJohn Locke, Galileo Galilei, Michael Faraday ja Isaac Newton tekivät tieteellistä tutkimustaan sen uskon varassa että äärettömän älykäs - kaikkitietävä ja kaikkivaltias Jumala on luonut koko maailmankaikkeuden. Moderni kokeellinen luonnontiede syntyi siis kreationismin (luomisuskon) pohjalta sillä tieteellisen vallankumouksen toteuttajat olivat kreationisteja.

 

SEKULAARIN MEDIAN VÄÄRISTELY

Tieteen kuvalehden HISTORIA numerossa 8/2009 sivulla 72-73 artikkelissa 'Valistuksen ajan ajattelijoita' - kirjoitetaan seuraavaa:

"JOHN LOCKEN ideoita jäljittelivät kaikki. Monet valistusajan mullistavista ajatuksista perustuivat englantilaisen lääkärin John Locken ideoihin. Locke uskoi että ihminen pystyi ymmärtämään maailmaa vain tieteellisen tutkimuksen ja kokemuksen kautta. Hänen ajattelunsa oli vahvasti ristiriidassa ajan kristillisen totuuskäsityksen kanssa."

"ISAAC NEWTON luonnosteli maailmankaikkeuden lait - Isaac Newton esitti että luontoa ohjailevat Jumalan sijaan universaalit lait. Isaac Newton ehti juuri valmistua Cambridgestä kun yliopisto suljettiin ruttoepidemian vuoksi. Newton muutti pariksi vuodeksi lapsuudenkotiinsa ja perehtyi luonnonlakien saloihin. Newton todisti että luontoa ohjailevat muuttumattomat lait kuten painovoima ja vetovoima. Vuonna 1687 hän julkaisi ajatuksensa kirjassaan Principia Mathematica jossa hän selitti muun muassa planeettojen liikkeet luonnontieteellisesti. Hänen teoksensa vaikutti vahvasti valistusajan ajatteluun jonka mukaan maailmankaikkeutta ohjaavat luonnonlait ei Jumala."

Näin kirjoitti tieteen kuvalehti kahdesta tieteelliseen vallankumoukseen vaikuttaneesta henkilöstä. Tieteen kuvalehti vääristelee totuutta artikkelissaan. Ensinnäkin kristitty John Locke kannatti älykkään suunnitelman teoriaa. John Locke on sanonut että "on yhtä mahdoton ajatella että pelkkä ei-älyllinen aine tuottaisi ajattelevan älykkään olennon kuin että olematon itsessään tuottaisi aineen." (An Essay Concerning Human Understanding IV, x, 10).

Tämä Locken lausunto itseasiassa on täysin materialistista maailmankuvaa vastaan (materialismin mukaan kaikki olemassa oleva koostuu tai on palautettavissa aineeseen). Materialismi perustuu uskomukseen että olematon tuotti aineen ja aine tuotti ajattelevan olennon. John Locke piti tätä ajatusta täysin mahdottomana. Locken näkemys ei siis ollut kristillistä luomisnäkemystä vastaan niin kuin tieteen kuvalehti harhaanjohtavasti väitti. John Locke sen sijaan nimenomaan vastusti materialismista maailmankuvaa ja piti sitä mahdottomana ajatuksena.

Isaac Newton (1642-1727) on modernin fysiikan perustaja ja hän rakensi tutkimustyönsä jumaluskon varaan. Newton sanoi:

"Tämä mitä kaunein auringon, planeettojen ja komeettojen järjestelmä voisi olla lähtöisin vain älykkään Olennon suunnitelmasta ja vallasta. Tämä Olento hallitsee kaikkea - ei maailman sieluna vaan kaikkeuden Herrana; ja tämän herruutensa tähden Häntä tulee kutsua 'Herra Jumalaksi'. Korkein Jumala on ikuinen Olento, ääretön, absoluuttinen täydellinen." (Principia, Book III; viitattu teoksessa Newton's Philosophy of Nature: Selections from his writings, ed. Thayer, H.S., Hafner Library of Classicks, New York, USA, p. 42. 1953)

"Ateismin ja epäjumalien palvomisen harjoittaminen ovat jumalisuuden vastakohtia. Ateismi on niin järjetöntä ja vastenmielistä ihmiskunnalle ettei sillä koskaan ole ollut paljon opettajia." (A Short Scheme of the True Religion, käsikirjoitusta lainattu teoksessa Memoirs of the Life, Writings and Discoveries of Sir Isaac Newton by Sir David Brewster, Edinburgh, p.347, 1855)

Professori Tapio Puolimatka kirjoittaa kirjassaan 'Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa' Newtonista näin:

"Newton oli vuosina 1692-1693 kirjoittanut neljä kirjettä joissa hän oli selittänyt teologiansa Richard Bentleylle. Kirjeissään Newton ivasi ajatusta että maailma voitaisiin selittää persoonattomien ja mekanististen käsitteiden avulla. Osoitettuaan luonnon prosessien tapahtuvan elegantin lainomaisesti Newton katsoi lopullisesti ja varmuudella osoittaneensa että olemassaolon takana on älykäs, tiedostava ja kaikkivaltias Jumala. Kaikki muut oletukset ovat "yhteensopimattomia järjestelmäni kanssa". (Newton; sit. Stark 2004: 168.)

Modernin fysiikan isä Isaac Newton uskoi Herra Jumalaan maailmankaikkeuden Luojana. Newtonin mukaan luonnon lait ovat peräisin Herra Jumalalta joka hallitsee kaikkea. Newton oli siis täysin eri mieltä mitä tieteen kuvalehti antoi ymmärtää. Newton harjoitti tiedettä siitä lähtöoletuksesta käsin että Herra Jumala on suunnitellut ja luonut universumin ja sen lait. Newton piti myös ateismia täysin järjettömänä ja vastenmielisenä katsomuksena - sekä Newton ivasi materialistista maailmankuvaa. Sekulaari media pyrkii vääristelemään totuutta tieteellisen vallankumouksen alkuperästä koska sekulaari media vastustaa totuutta Luoja Jumalasta. Tieteen kuvalehden kyseinen numero on tästä erinomainen esimerkki.

 

MODERNIN FYSIIKAN JA KEMIAN "ISÄT" OLIVAT KREATIONISTEJA

Modernin fysiikan "isä" Isaac Newton oli kreationisti niin kuin edellisesti jo tuli esille - myös modernin kemian "isä" ja perustaja Robert Boyle (1627-1691) oli kreationisti Newtonin tavoin. Robert Boyle ilmaisee tutkimuksensa lähtökohdan olevan luomisuskossa:

"Luonnon viisas ja mahtava Luoja jonka läpitunkeva katse tavoittaa koko universumin ja tutkii kaikki sen osat yhdessä hetkessä loi alussa aineelliset kappaleet järjestelmäksi ja asetti niitä hallitsemaan liikkeen lait asettamiensa päämäärien mukaisesti ja teki maailman - hyvin valmistetun kellon kaltaiseksi" (Robert Boyle) (lähde - Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa)

Myös Michael Faraday (1791-1867) (joka vaikutti suuresti sähkömagnetismin ja sähkökemian kehitykseen) oli kreationisti. Faradayn elämänkerran kirjoittaja toteaa että "Faradayn tutkimustyötä ja hänen tekemiään keksintöjä pohjusti ja ohjasi vakaumus että luonto muodostuu voimista jotka toimivat lainmukaisesti Jumalan asettaman ekonomian mukaisesti". (lähde - Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa)

Modernin fysiikan ja kemian "isät" olivat kreationisteja (luomiseen uskovia) ja tekivät tiedettä lähtöoletuksesta että Luoja Jumala on luonut ja asettanut luonnon lait ja järjestyksen. He näkivät että luonnon laeilla on lainantaja Luoja Jumala. Edelleen kaikki kokeelliset havainnot viittaavat siihen että 'lailla' tulee olla aina lainantaja - koskaan ei ole havaittu että jokin laki syntyisi ilman lainantajaa ja säätäjää ja tähän perustivat myös modernin luonnontieteen "isät" näkemyksensä ja lähtöoletuksensa heidän tutkimuksille.

Jer.33:25 Näin sanoo Herra: Jos minun liittoni päivän ja yön kanssa on olematon, jos en ole säätänyt taivaan ja maan lakeja, 
33:26 niin minä myös hylkään Jaakobin ja palvelijani Daavidin jälkeläiset, niin etten ota hänen jälkeläisistänsä hallitsijoita Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisille. Sillä minä käännän heidän kohtalonsa ja armahdan heitä."

Ps.148:3 Ylistäkää häntä, aurinko ja kuu, ylistäkää häntä, kaikki kirkkaat tähdet. 
148:4 Ylistäkää häntä, te taivasten taivaat, te vedet taivasten päällä. 
148:5 Ylistäkööt ne Herran nimeä, sillä hän käski, ja ne tulivat luoduiksi. 
148:6 Ja hän asetti ne olemaan aina ja iankaikkisesti, hän antoi niille lain, josta ne eivät poikkea. 

Raamattu ilmoittaa että Herra Jumala on säätänyt taivaan ja maan lait. Tämän lähtöoletuksen pohjalta modernin luonnontieteen "isät" tutkivat todistusaineistoa - näin usko Luoja Jumalaan ja luomiseen on koko modernin luonnontieteen pohjana ja perustana.

Kristinusko ja tiede eivät ole vihollisia niin kuin sekulaarit materialistit pyrkivät uskottelemaan. Asia on todellisuudessa päinvastoin. Moderni luonnontiede kukoisti ensimmäisenä kristillisen maailmankatsomuksen parissa kun se ei ollut vielä päässyt edes alkuun muissa kulttuureissa kuten antiikin Kreikassa, Kiinassa tai Arabiassa. (Stark, R., For the Glory of God: How monotheism led to reformations, science, witch-hunts and the end of slavery, Princeton University Press, 2003 - The biblical origins of science )

 

LUONNONTIETEIDEN SYNTY EUROOPASSA 

Lue myös erinomainen artikkeli aiheesta - Kristinusko ja modernin tieteen vallankumous

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei tainnut olla paljon vaihtoehtoja mainituilla tiedemiehillä. Joku toki aina välillä yritti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Galileo_Galilein_tapaus

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Moderni pasifismi syntyi natsismin pohjalta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Blogin korrelaatioharha ei oke kreationistien ainoa harha.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Jos Torpan luettelemat tiedemiehet olisivat kiistäneet Jahven aseman, he olisivat lukeneet samalla itselleen kuolemantuomion.

Toisaalta he olivat oman aikansa lapsia. Tuolloisessa vuosisataisen pakkouskonnon oloissa ei oltu vielä kypsiä hyväksymään täysin jumalattomia selityksiä, tiedemiehetkään. He sijoittavatkin uudet havaintonsa aikaisemman "tiedon" viitekehykseen. Kuitenkin heidän ajoistaan tiede on edistynyt eikä meillä nykyisin tarvitse enää alistua kristillisen uskomusmaailmojen rajoituksille ajattelussamme vaan vooimme etsiä ratkaisuja vapaammin. Meillä kun ei ole enää pakkouskonnon väkivaltakoneistoja uhkanamme ja meillä on halussamme paljon enemmän tietoa kuin heillä aikoinaan.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Niinpä. Pitää muistaa myös se, että monet 1700 ja eteenpäin arvostetut tiedehenkilöt kuuluivat erilaisiin enemmän tai vähemmän julkisuutta karttaviin järjöihin, joissa oli uskonnollinen lataus.

Oivallukset ja päätelmät tuotiin julki "diplomaattisesti" verhottuna. Aikansa kutakin ei siinä mitään.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Se joka tietää, kysyy, ja se joka ei tiedä, vastaa. Melko paradoksaalista O.O Vastahan olemme oikeastaan oppineet kysymään, kyseenalaistamaan. Pari kolmesataa vuotta sitten sellaisesta olisi vähintään ura katkennut, ellei peräti kaula. Vastaukset eivät siis voi tulla ennen kysymystä. Tiede kyseenalaistaa jatkuvasti, itsensä ja kaiken. Vain siten etenee vastauksiin, ja ne eivät kaikkia (tietämättömiä) aina miellytä. Tiede ei olekaan mielyttämusrä, mutta vastaukset ennen kysymystä tuntuu olevan, tietämättömille. Jne ;D

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Moderni luonnontiede ei perustu Raamattuun vaan antiikin kreikkalaisten filosofien kuten Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen ajatuksille. He loivat kreikkalaisen filosofian sellaisena kuin se tunnetaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Antiikin_filosofia

Jo Sokrateelta on peräisin ajatus siitä, että tietää sen, että ei tiedä mitään. Sokrateelta on myös peräisin klassisen tiedon määritelmä eli se, että tieto on hyvin perusteltu tosiuskomus. Platonin kenties tärkein anti tietoteoriaan oli tiedon muistamisen merkityksen korostaminen. Aristoteles taas tunnetaan etenkin logiikan isänä. Nämä antiikin filosofit ovat antaneet luonnontieteille enemmän sisältöä kuin Raamattu olisi ikinä pystynyt antamaan.

Viime kädessä voidaan kysyä, että mikä on Vanha Testamentti? Se enemmän eräänlainen juutalaisten kansalliseepos kuin mikään tieteellinen kirja. Tätä kautta sitä voidaan verrata kreikkalaisten Iliaaseen ja Odysseiaan tai vaikka Suomen Kalevalaan. Toiseksi, jokaisella kansalla on kertomuksensa maailman synnystä.

Oletetaan, että tieteellinen teoria maailmansynnystä voitaisiin osoittaa vääräksi. Tämä ei tarkoita sitä, että sen seurauksena Raamatun luomiskertomus pitäisi paikkansa tai jokin muu kertomus pitäisi paikkansa. Pikemminkin sen seurauksena pitäisi luoda uusi teoria, joka perustuisi tieteellisesti tunnettuihin tosiasioihin.

Käyttäjän deviationcore kuva
Tuomas Rimppi

Minusta ainoa asia mitä tämä blogipostaus osoittaa on että toisinaan fiksut ihmiset uskovat tyhmiä asioita.

Michael Shermer on samaa mieltä: http://www.michaelshermer.com/2002/09/smart-people...

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen

Ensinnäkin pieni korjaus, Newton ei kehittänyt modernia fysiikkaa, vaan klassisen mekaniikan. Modernilla fysiikalla yleensä viitataan 1900-luvulla kehitettyihin fysiikan haaroihin, käytännössä siis kvanttimekaniikkaan ja suhteellisuusteoriaan.

Newtonia kiehtoi myös okkultismi ja alkemia. Tarkoittaako tämä että hän rakensi klassisen mekaniikan okkultismin pohjalta? Itseasiassa luultavasti osittain näin oli, tai ainakin se vaikutti hänen tulkintaansa löydöksistään.

Tomi Deceaced

Tämä on roskaa. Kemian "isät" olivat kreationisteja ? Pliis, listassasi on muutama kemisti, jotka saattoivat hyvinkin olla kreationistejä, mutta esimerkiksi Antoine Lavoisieriin, modernin kemian "The Isään", ei viitata missään teksteissä uskovaisena, saatika sitten kreationistinä. Tai Sir Humphry Davy, tai itse Albert Einstein... Ja joo, vaikka senaikaiset tiedemiehet " --tekivät tiedettä lähtöoletuksesta että Luoja Jumala on luonut ja asettanut luonnon lait ja järjestyksen", nykyaikaiset kemian ja fysiikan tekijät ja tutkijat eivät enää moiseen pseudotieteeseen perusta ajatuksiaan. Onneksi.

mikael torppa

Yleinen vasta-argumentti blogin otsikkoon on väite että jos 1500-1800 luvuilla joku tieteentekijä oli esittänyt jumaluskoa tukevia lausuntoja niin se johtui halusta säilyttää henkensä tieteentekijöitä vainoavan katolisen kirkon uhan alla.

Nykyisen historiantutkimuksen mukaan nämä väitteet ovat historian tosiasioiden vastaisia - kyseessä on myytti ns, 'pimeästä keskiajasta'. Professori Tapio Puolimatka käsittelee perusteellisesti aihetta kirjassaan 'Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa' ja suosittelen tutustumaan kirjaan mikäli aihe kiinnostaa.

Tämä pelkoon perustuva vasta-argumentti on huono sillä se ei ota kantaa itse argumenttiin luonnontieteiden synty kristillisen maailmankatsomuksen parissa.

Historiallinen tosiasia on se että keskiajalla perustettiin yliopistot kristillisen maailmankuvan pohjalta. Kristillisissä yliopistoissa tehty tutkimustyö mahdollisti tieteen vallankumouksen 1500-1700 luvuilla koska vallankumouksen toteuttajat saivat niissä tieteellisen koulutuksen.

Moderni kokeellinen luonnontiede ja yliopistot saivat alkunsa kristillisen maailmankatsomuksen parissa. Moderni luonnontiede ja yliopstot eivät syntyneet siksi että ihmiset pelkäsivät vaan siksi että kristillinen maailmankatsomus antoi pohjan ja perusteet jotta tiede voi yleensäkkin toimia. On olemassa keskeisiä piirteitä jotka tekevät tieteen mahdolliseksi ja näitä piirteitä ei yksinkertaisesti ollut olemassa ei-kristillisissä kulttuureissa. Raamatun ilmoitus todellisuuden luonteesta loi pohjan tieteelliselle ajattelulle - tämä on modernin luonnontieteen synnyn takana ei pelko katolista kirkkoa kohtaan.

Nykyään läntinen sekulaari maailma elää kristillisen perintönsä pääomalla. Tämä tarkoittaa sitä että yliopistot ja monet tieteilijät tekevät tutkimustyötään tieteen metodeilla - metodeilla joidenka syntyminen ei olisi ollut mahdollista ilman kristillistä pohjaa (alkuoletusta jotta tiede voi yleensäkkin toimia). Ironista onkin että monet materialismisen maailmankuvan omaavat tutkijat sanovat omaavansa tieteellisen maailmankuvan mutta tosiasiassa heidän materialismiin perustuva maailmankuvansa ei anna todellisia ja mielekkäitä perusteita edes sille miksi tiede yleensäkkin toimii.

Tiede vaatii taustaoletuksia joita ei ole järkevää ja loogista selittää materialismin pohjalta. Esimerkiksi jos materialismi olisi totta niin ajatus olisi vain aivojen seurausta kemian laeista. Mikäli tämä olisi totta niin kukaan ei voisi tulla vapaasti mihinkään johtopäätökseen vaan kaikki johtopäätökset olisivat vain seurausta aivokemian vaikutuksesta. Jos materialistit olisivat oikeassa he eivät voisi edes vaikuttaa siihen mitä uskovat ja tämä tekisi tieteen harjoittamisen mahdottomaksi. Kristillinen maailmankuva tarjoaa lähtöoletukset jotta tiede voi yleensäkkin toimia ja tämän takia tieteellinen vallankumous syntyi kreationistien suorittamana.

Professori Tapio Puolimatka kirjoittaa: "Kun Euroopan älyllinen kulttuuri 1100 - 1700 -luvuilla keskittyi kristinuskon sanomaan luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta, se teki tiedollisen läpimurron, jolle ei ole vertaa maailmanhistoriassa.

Tämän läpimurron taustalla oli vakaumus, että koska maailmankaikkeus on älykkään Persoonan luomusta, maailmankaikkeus on järjestynyt, mikä tekee mielekkääksi tieteen avulla tutkia sen järjestystä. C. S. Lewisin sanoin ilmaistuna ”ihmisistä tuli tieteellisiä, koska he odottivat luonnossa olevan lakeja. Ihmiset odottivat luonnossa olevan lakeja, koska he uskoivat Lainantajaan.”

Tieteellisen vallankumouksen toteuttajat uskoivat, että maailmankaikkeuden rakenne avautuu ihmisjärjelle, koska sekä maailma että ihminen ovat Jumalan luomuksia. Siksi on mahdollista järkiperäisesti ymmärtää ja selittää maailmankaikkeutta. Johannes Kepler ilmaisi tämän vakaumuksen näin: ”Luonnonlait ovat ihmiselle ymmärrettäviä. Jumala halusi meidän tunnistavan ne luomalla meidät omaksi kuvakseen, niin että voimme ymmärtää Hänen ajatuksiaan.”" - http://www.tapiopuolimatka.net/97

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

No keskiajalta tiedetään tapauksia, joissa tiedemiehiä on teloitettu "kerettiläisten" tiedeväitteidensä takia (esim. Miguel Serveto ja Giordano Bruno). Sellainen touhu kummasti hälventää haluja kyseenalaistaa uskonnollisia dogmia.

Risto Koivula

MT: " Yleinen vasta-argumentti blogin otsikkoon on väite että jos 1500-1800 luvuilla joku tieteentekijä oli esittänyt jumaluskoa tukevia lausuntoja niin se johtui halusta säilyttää henkensä tieteentekijöitä vainoavan katolisen kirkon uhan alla.

Nykyisen historiantutkimuksen mukaan nämä väitteet ovat historian tosiasioiden vastaisia - kyseessä on myytti ns, 'pimeästä keskiajasta'. Professori Tapio Puolimatka käsittelee perus- teellisesti aihetta kirjassaan 'Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa' ja suosittelen tutustumaan kirjaan mikäli aihe kiinnostaa. "

RK: " Francis Bacon, John Locke ja parilla sanalla kerran muutoin jopa mitäänpelkäämätön cornwallilaisen merirosvan tyylinen Thomas Hobbeskin esittivät löysiä "jumaluskolausumia" samalla kun huolehtivat, etteivät jätä TIETEESSÄ minkäänlaista saumaa "jumalselityksille".

MT: " Tämä pelkoon perustuva vasta-argumentti on huono sillä se ei ota kantaa itse argu- menttiin luonnontieteiden synty kristillisen maailmankatsomuksen parissa.

Historiallinen tosiasia on se että keskiajalla perustettiin yliopistot kristillisen maailmankuvan pohjalta. Kristillisissä yliopistoissa tehty tutkimustyö mahdollisti tieteen vallankumouksen 1500-1700 luvuilla koska vallankumouksen toteuttajat saivat niissä tieteellisen koulutuksen. "

RK: " Eivät ne saaneet tieteellistä vaan uskonnollisen koulutuksen. "

Eikä kokeellisen luonnontieteen vallankumous alkanut niistä, ei ainakaan näistä eurooppalaisista.

Et mainitse ollenkaan, kuten ei Tapio Puolimatkakaan, luonnontieteellisen MAAILMANKUVAN ensimmäistä mullistajaa, Nikolaus Kopernikusta? Miksi?

MT: " Moderni kokeellinen luonnontiede ja yliopistot saivat alkunsa kristillisen maailmankatso- muksen parissa. Moderni luonnontiede ja yliopstot eivät syntyneet siksi että ihmiset pelkäsivät vaan siksi että kristillinen maailmankatsomus antoi pohjan ja perusteet jotta tiede voi yleensä- kin toimia. On olemassa keskeisiä piirteitä jotka tekevät tieteen mahdolliseksi ja näitä piirteitä ei yksinkertaisesti ollut olemassa ei-kristillisissä kulttuureissa. "

RK: Valehtelet.

Eivät NE akatemiat olleet ratkaisevassa asemassa, kun vanha luonnontiede, erityisesti kosmologia, joutui kriisiin.

Ratkaisevassa asemassa oli tuolloin ihan muu akataemia, joka ei sijainnut kristillisellä alueella:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/08/skepsik...

" Maailma oli vuonna 1415 poliittisesti ja tieteellisesti YKSINAPAINEN.

Ei ollut epäilystä, mikä oli maailman vahvin valtio, ja kuka, minkä postin haltija oli maailman mahtavin poliittinen johtaja.

Ei tullut olemaan yhtään sen enempää epäselvyyttä, kuka tuli olemaan tuon aikakauden suurin tiedemies. Hänen alaansa olivat matematiikka, erityisesti pallogeomatria, jonka aksiomatisoija Euklideen geometrian kaltaisena ja sille tietyllä tavalla rinnakkaisena (kutakin aksioomaa vastaa toisessa vastinaksiooma) geometrisena systeeminä, joka näin ennakoi tavallaan myös sitä kol- matta, Kazanin korpiyliopiston professori Nikolai Lobachevskin hypebolista geometriaa, joka on erityisen suhteellisuusteorian partikkelien nopeusavaruuden (yhteenlaskun) geometria, sekä astronomia ja tähtikartat, joita tarvittiin paitsi ennustamisessa ja navigoinnissa merellä myös karavaaniliikenteessä autiomaissa kuten Gobissa ja Arabiassa, ja kartoituksessa.

Tällaista valmisteltiin myös eräässä pohjoiseurooppalaisessa puolipakanallisessa "persreiässä", jota nimitettin "Daniaksi", joka oli asettunut poliittisesti poikkiteloin Rooman vaikutusta vastaan itäisempien täyspakananaapuriensa tuella, joita nimitettiin "ryssiksi" (rus´eiksi uskonnon, "Prus- seiksi" kielen mukaan. Heistä ei ollut pitkään voinut puhuakaan kirkossa kuin (pronssi)miekan terää hampaiden välissä purren. Ne pakanat kuten Supervallankin miehet purivat rautaista. Paa- vinistuin oli hyvin kiinnostunut nappaamaan sen knowhown,varsinkin sitten vähän myöhemmin, kun sitä alkoi olla valmiina, mutta se ei käynyt niin kuin Strömsössä, sillä tällä (iki)vihreiden (žal- giris) ja takametsien väellä oli myös omia suunnitelmia. He olivat kuitenkin sivitysmielessä sen maailmanvallan varallisimpia kilpailijoita, ja perästä tuli kuulumaan.

Euroopassa oli vaikuttanut edellisellä vuosisadalla 1300-luvulla ainakin kaksi tähän päivään saakka vaikuttanutta tiedemiestä, nimittäin skottilainen William "Partaveitsi" Occam, ja Pariisin yliopiston rehtori Jean "Aasi" Buridan (jonka alkuperäinen kansallisuus on herättänyt arvailuja, Ventoux:n keltistä katalonialaiseen, ja tietysti preussilaiseen, johon nimi sopisi hyvin, ja myös "Ventu" on sana, joka paitsi keltti- myös balttikielissä tarkoittaen (mon.gen.) samoja asioita,mm. pääkaupunkia. Hän kiipesi myös ensimmäisenä uuden ajan eurooppalaisena Ventoux-vuoren huipulle, ja toisena sinne kiipesi runoilja Petrarca, joka näin katsotaan Eurooan ensimmäiseksi vuoristoturistiksi, kun Buridan taas oli tutkija.

Suurin Konstanzin kirkolliskouksen aikaan hengissä ollut tiedemies (joka piti tuota kokousta höyrähtäneiden popparituaalina, aiheellisesti...) oli tuon kokouksen alkaessa 20-vuotias. Hän oli syntynyt 1394 paikkakunnalla nimeltä Sultanah, joka paikannimi ei tule kenestäkään sulttaanis- ta, vaan päin vastoin tuo arvonimi tulee juuri tätä kautta tuosta paikkakunnannimestä. Hänet oli 4 vuotta aikaisemmin 1411 eli 16-vuotiaana nimitetty kotikaupunkinsa Samarkandin, Transoxa- nian (lat.) supervallan pääkaupungin pormestariksi, jolla oli sellainen visio, jota hän heti alkoi toteuttaa, että siitä pitää tulla Maailman Tiedepääkaupunki, jollainen siitä hyvin pitkälle myös tuli, ja sen aseman se säilytti paljon kauemmin kuin poliittisesti tärkeimmän kaupungin aseman. Kun hänen isänsä nimeltään Shah Ruh siirsi supervallan hallintopaikkansa Afganistanin Heratiin voidakseen mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää ja kontrolloida Idän ja Lännen välistä kaup- paa, Silkkitietä, jolle yritettiin "salakavalasti" kehitellä myös merellisiä vaihtoehtoja, ja sitäkin tämäkin imperiumi yritti. Poika, tuolloin nimeltään (Mirza) Muhammad Tāraghay (bin Shah Ruh) nousi näin 19-vuotiaana supervallan Transoxanian maakunnan (Uzbekistanin) rajattomin valtuuksin varustetuksi maaherraksi.

Hänet tunnettiin kuitenkin kautta maailman epävirallisella arvonimellään Ulugh Beg (1394 - 1449), joka tarkoit- taa yksinkertaisesti "Suuri Herra" (turk). Hän perusti aikansa parhaan obser- vatorion,jossa ei kuitenkaan ollut kaukoputkia,sillä sellaisen keksi vasta sata vuotta myöhemmin Galileo Galilei, vaan käytettiin 36 m:n pituisia sekstantteja. Paitsi aikaisempiin (ja joihinkin myö- hempiinkin kuten tanskalaiseen Tyko Braheen) nähden ylivoimaiset tähtikartat Ulugh Begin aka- temia tuotti myös trigonmetrian taulukot 10 numeron tarkkuudella aivan oikein. (Sikäli kuin ne on määrätty kokeellisesti, niin kokeellisessa fysiikassa on tähän päivään mennessä päästy siitä vain pari numeroa "syvemmälle",kvanttimekaniikassa 12 numeroon.Niiden käyttämiseksi tehok- kaasti laskuissa olisivat olleet tärkeitä logaritmitaulukot, mutta sellaisia taas tuotti vasta parisa- taa vuotta myöhemmin Venäjän akateemikko Leonard Euler (joka myös pääsi 19-vuotiaana aka- teemikoksi). Ulugh Beg vaikutti noin 2 vuotta koko supervallan kaaninakin ennen kuolemansa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ulugh_Beg

Euroopan tieteen varsinaisella ydinalueella Preussissa raivosivat loppumattomat sodat katolis- ten Kalparitarien, itäslaavilaisten ortodoksien, pohjoismaisten germaanien ja paikallisten paka- noiden liettualaisten, latvialaisten, preussilaisten ja kuurilaisten välillä. Kulttuuriperintöä kuten merenkulkua ja navigointia monet yrittivät siirtää rauhallisemmille nurkille. Latvian kuurilaisen Vaneman (asukkat vanemu(ine)) Kabilen kaupungin kaima preussilainen ruhtinas Klanta Kambila (puol. "Glanda Gambill") pisti ankarasti miekkaa ristiin pakanallisuuden puolesta kuten monet muutkin, että

"Ei tässä PRRRRK...ELE ruveta kaiken maailman höpinäopien mukaan poukkoilemaan...!!!"

Hänen poikansa Andrius Kobyla toimi Venäjällä diplomaattina ja vaihtoi sen alamaiseksi 1341. Tämä on Romanovien virallista tietoa, jotka pitävät häntä kantaisänään. Vaikka tätä eivät kaikki uskokaan hänen taustastaan (Venäjällä oli pajariaikaan "edullista" ja "hienoa" olla preussilais- syntyinen, kuten Narimantas-Golitsyninkin esimerkki osoittaa), niin kielellisesti teoriassa ei ole moittimista.

Varakas kuurilainen merikapteeni Janis Kaperningas ("Kuuri(nkynnäs)lainen" saks. Koperniker), preussiksi Jannis Kapperniks, perusti etelään Neisse-joen preussilaiselle alueelle preussilaista nimeään kantavan jokisataman, jossa syntyi poika Niklas Kapperniks (Sr.), jolle latinankielisessä alakoulussa annettiin latinalaiseksi nimeksi Nicolaus Copernicus (Sr.), ja puolalaisissa kauppa- ja oikeuspapereissa hänet tunnetaan myös nimellä Miklo Kopernigk. (Vaikka eräät wikit kertovat muuta, nimellä ei ole mitään tekemistä kuparin kanssa, joka preussiksi warrin, liettuaksi varis, latviaksi vars, kuuriksi varin, saksaksi Kupfer, puolaksi miedzh ja venäjäksi medj; suomalainen tai ruotsalainenhan hän ei ollut). Niklas vanhempi nai pressilaisen mahtisuvun Watsenroden (Veh- nänoras,- korsi (wheats rod), pr.) tyttären Barboran, ja heille syntyi poika Niklas Kapperniks Jr.

Niklas vanhempi kuoli ruttoon pojan ollessa 9-vuotias, ja poika siirtyi enonsa Warmian piispa Luks Watsenroden kasvatettavaksi. Kopernikus ei ollut pappi,vaan hänellä oli tutkinto kanonisen oikeuden alalta. Paavi tarjosi Kopernikukselle läntisen maailman korkeinta tiedevirkaa kalenterin uudistajana ja sen virheiden korjaamiseksi astronomian avulla (jotka virheet tiedettiin Ulug Begin kautta), mutta tämä kieltäytyi, ja teki mullistavaa teostaan "Taivaankappaleiden liikkeistä" diplomaatinviittansa persetaskuun surffatessaan mm. Torunin alueen diktaattorina Puolan kuninkaan armosta, alueen sotivien kuppikuntien välillä, jossa häneltä olisi hyvin voitu napsaista pää poikki jonkin (klaani)sodan julistuksen merkiksi. Kaikki nimen Kapperniks/Copernicus muodot tarkoittavat "peruskuurilaista". "

MT: " Raamatun ilmoitus todellisuuden luonteesta loi pohjan tieteelliselle ajattelulle - tämä on modernin luonnontieteen synnyn takana ei pelko katolista kirkkoa kohtaan. "

RK: " Raamattu antoi todellisuudesta väärän kuvan silloin, myös luonnontieteestä, ja antaa sellaisen vieläkin...

MT: " Nykyään läntinen sekulaari maailma elää kristillisen perintönsä pääomalla. Tämä tarkoit- taa sitä että yliopistot ja monet tieteilijät tekevät tutkimustyötään tieteen metodeilla - meto- deilla joidenka syntyminen ei olisi ollut mahdollista ilman kristillistä pohjaa (alkuoletusta jotta tiede voi yleensäkkin toimia). "

RK: " Höpsis. Luonnontieteellisen metodolgian isä on Francis Bacon. Eikä hän lähtenyt uskonnosta, vaan halusi juuria uskonnon tieteestä. "

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/sir-fra...

MT: " Ironista onkin että monet materialismisen maailmankuvan omaavat tutkijat sanovat omaavansa tieteellisen maailmankuvan mutta tosiasiassa heidän materialismiin perustuva maailmankuvansa ei anna todellisia ja mielekkäitä perusteita edes sille miksi tiede yleensäkkin toimii.

Tiede vaatii taustaoletuksia joita ei ole järkevää ja loogista selittää materialismin pohjalta. "

Ei, vaan aksioomien on oltava selsia, jotak eivät sodi periaatteellisesti materialismia vastaan.

" Esimerkiksi jos materialismi olisi totta niin ajatus olisi vain aivojen seurausta kemian laeista. "

Ei koske ainakaan dialektista materialismia. Eikä kaikkia muutakaan emergenttiä materialismia.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/06/emergen...

MT: " Mikäli tämä olisi totta niin kukaan ei voisi tulla vapaasti mihinkään johtopäätökseen vaan kaikki johtopäätökset olisivat vain seurausta aivokemian vaikutuksesta. Jos materialistit olisivat oikeassa he eivät voisi edes vaikuttaa siihen mitä uskovat ja tämä tekisi tieteen harjoittamisen mahdottomaksi. "

RK: " Turha marssittaa olkiukkojen paraatia.

Tuosta voit jankuttaa loppumattominn Kari Enqvistin ja Esko Valtaojan kanssa. "

MT: " Kristillinen maailmankuva tarjoaa lähtöoletukset jotta tiede voi yleensäkkin toimia ja tämän takia tieteellinen vallankumous syntyi kreationistien suorittamana. "

RK: " Tarkista tietosi antamistani linkeistä. "

MT: " Professori Tapio Puolimatka kirjoittaa: "Kun Euroopan älyllinen kulttuuri 1100 - 1700 -luvuilla keskittyi kristinuskon sanomaan luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta, se teki tiedollisen läpimurron, jolle ei ole vertaa maailmanhistoriassa.

Tämän läpimurron taustalla oli vakaumus, että koska maailmankaikkeus on älykkään Persoonan luomusta, maailmankaikkeus on järjestynyt, mikä tekee mielekkääksi tieteen avulla tutkia sen järjestystä. C.S.Lewisin sanoin ilmaistuna ”ihmisistä tuli tieteellisiä,koska he odottivat luonnossa olevan lakeja. Ihmiset odottivat luonnossa olevan lakeja, koska he uskoivat Lainantajaan.” "

RK: " Preussilaset uskoivat ikuiseen äärettömään Ainawārst-maailmankaikkeuteen. Aina wārst tarkoittaa "yhtä kierrosta", kuten kreikan oinouerst ja latinan universumkin, ja se oli se kaikki, mikä MAAPAOLLON YHDELLÄ PYÖRÄHDYSKIERROKSELLA ikuisessa avaruudessa näkyy. Siitä kä- sityksestä oli pää pudonnut tieteilijältä tai papilta satoja vuosia. Ja meinasi pudosta vielä Gali- leiltakin. Vaikuttaa siltä, että myös Pariisin yliopiston rehtori 1300-luvulla Jean "Aasi" Buridan ajatteli niin, mutta vain hiljaa mielessään. Hän nimittäin esitti ensimmäisenä jatkavuuden lakia, ja vieläpä samalta filofiselta pohjalta kuin Emmy Noetherkin tulkitsi, että se on loogisesti yhtä kuin homogeeninen avaruus.

Eivätkä lait tarkoia "järkeä". Tosin lain käsite ei ollut kovin hyvin selvillä tuolloin. Se vasta kirkastui. "

MT: " Tieteellisen vallankumouksen toteuttajat uskoivat, että maailmankaikkeuden rakenne avautuu ihmisjärjelle, koska sekä maailma että ihminen ovat Jumalan luomuksia. "

Eivät uskoneet aivan kaikki ainakaan.

" Siksi on mahdollista järkiperäisesti ymmärtää ja selittää maailmankaikkeutta. Johannes Kepler ilmaisi tämän vakaumuksen näin: ”Luonnonlait ovat ihmiselle ymmärrettäviä. Jumala halusi meidän tunnistavan ne luomalla meidät omaksi kuvakseen, niin että voimme ymmärtää Hänen ajatuksiaan.”" - http://www.tapiopuolimatka.net/97 "

Johannes Kepler oli pakanallinen platonisti.

Hän pettyi suunnattomasti, kun taivaankappaleiden radat eivät olleetkaan Platonin ennustamia ideaaliympyröitä, vaan ellipsejä, ja katsoi täydellisesti epäonnistuneensa tutkimustyössään.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Torppa kirjoitti: "Yleinen vasta-argumentti blogin otsikkoon on väite että jos 1500-1800 luvuilla ... - kyseessä on myytti ns, 'pimeästä keskiajasta'."

N.s. Keskiaika oli kuitenkin aika noin ajanlaskun alun jälkeisen ensimmäisen vuosituhannen loppupuoli ja seuraavan alkupuoli. Laskutapoja on erilaisia jotka siirtelevät alkua ja loppua jonkin verran. Samaten eri puolilla sen on katsottu alkaneen ja loppuneen hieman eri aikoihin. Joka tapauksessa jopa täällä Pohjan perillä sen katsotaan loppuneen viimeistään n. 1500 j.a.a. Torpan mainitsema aika siis ei ollut Keski-aikaa missään valaistuksessa.

Torppa kirjoitti: "Historiallinen tosiasia on se että keskiajalla perustettiin yliopistot kristillisen maailmankuvan pohjalta. "

Tuossa on hieman totta jos katsotaan vain Eurooppaa. Salernon yliopisto perustettiin 800-luvulla j.a.a. Mutta esimerkiksi Suomen ensimmäinen, Turun akatemia perustettiin "vasta" Uudella ajalla 1640.

Ensimmäisenä yliopistona pidetään kuitenkin Platonin akatemiaa joka oli perustettu 385 e.a.a.

Ensimmäisten eurooppalaisten yliopistojen tuli olla normaalin tuolloisen yhteiskunnan pakkokristillisyyden takia kristillisiä. Pappiskoulutus oli ainoa sallittu tie opintoihin. Muuta mahdollisuutta ei kertakaikkiaan ollut. Varsinaisesti tiede nykyisessä merkityksessä alkoi kuitenkin vasta valistuksen myötä nimen omaan kritiikkinä uskontojen dogmaattisuudelle. Ja sen mahdollisti kirjapainotaidon mahdollista "tiedon valtatie".

Kehitys oli kuitenkin pakkouskonnon kahleissa hidasta ja vasta sekularisoituminen ja yliopistojen irtautuminen kirkkokuntien kontrollista on mahdollistanut luonnontieteiden kehityksen. Se on toisaalta ollut edellytys kristinuskon väkivallan horjuttamiselle. Hitaalla kehityksellä on kuitenkin vielä paljon työtä. Sen osoittaa puolimatkat ja kmpnit.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Itse asiassa modernin luonnontieteen kehitys 1400–1600 -luvuilla liittyi yliopistolaitokseen vain marginaalisesti. Yliopistot olivat virkamiesten ja pappien ammattikouluja.

Monet tieteen perustajista kyllä opiskelivat yliopistoissa ja jotkut opettivatkin, mutta hyvin harvoin sitä alaa, josta heidät muistetaan.

Asia ei totta puhuen ole ihan vieras nykyajallekaan. Bell Labs on tutkimukselle yhtä tärkeä kuin muutama tärkein yliopisto yhteensä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #18

Vuorelan kommentissa on perää. Uudet tieteenalat ovat todellakin syntyneet niin, että jollakin muulla alalla on päädytty joihinkin havaintoihin, tuloksiin johtopäätöksiin jotka ovat johtaneet uusiin hypoteeseihin ja teorioihin jotka eivät ole mahtuneet entisten tieteenalojen raameihin ja uranuurtajat ovat luoneet uutta.

Toisaalta monet tuon mainitun ajan tiedemiehet opiskelivat yliopistoissa: Kepler Tübingenissa, Newton Cambridgessä, Galilei Pisassa j.n.e. He myös opittivat itse useissa yliopistoissa.

Ja on totta myös, että yliopistojen ulkopuollella on aina tehty, tehdään ja tultanee jatkossakin tekemään paljon merkittävää tiedettä kaikilla aloilla. kaikki aniitä eri paikoja tarvitaan.

Risto Koivula

MT: " MODERNIN LUONNONTIETEEN SYNTY

Moderni kokeellinen luonnontiede syntyi kristillisen luomisteorian pohjalta vaikka tämä tosiasia pyritään sekulaarissa mediassa peittelemään. "

RK: Ei syntynyt. Moderni luonnontiede syntyi päin vastoin Euroopan plänteillä, jota eivät edes olleet kristillisiä, tai ainakaan olleet joitakin kymmeniä vuosia pidempään kuten Preussissa, ja osin Euroopan ulkopuolella mm. Keski-Aasiassa.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/11/jaa-ett...

MT: " Tieteellisen vallankumouksen keskeiset toteuttajat 1500-1700 luvuilla kuten Francis Bacon, Johannes Kepler, Robert Boyle, John Locke, Galileo Galilei, Michael Faraday ja Isaac Newton tekivät tieteellistä tutkimustaan sen uskon varassa että äärettömän älykäs - kaikkitietävä ja kaikkivaltias Jumala on luonut koko maailmankaikkeuden. Moderni kokeellinen luonnontiede syntyi siis kreatio- nismin (luomisuskon) pohjalta sillä tieteellisen vallankumouksen toteuttajat olivat kreationisteja. "

RK: Eivät olleet. Tuossa ei ole ainoatakaan persoonalliseen jumalaan uskovaa kreationistia luonnon- tieteen synnyn ajalta. Bacon oli epikurolainen materialisti, jonka nimenomainen tarkoitus oli erottaa luonnontiede uskonnosta. Robert Boyle (Robaird O´Bhoaill) oli hänen oppilaansa ja hengenheimolai- sensa, John Locke oli hänen tosikovan panakaoopilaansa Thomas Hobbesin oppilas, jonka nimiin on laitettu Hobbesin ideoita kuten valtiosopimus ("yhteiskuntasopimus") ja tabula rasa (sen sijaan Locken löytö oli kielellinen ajattelu ei-uskonnollisessa muodossa, mikä ei lainkaan häviä merkittävyy- dessä noille muille). Kepler oli platonistinen pakana. Newton (ja Descartes) ja Galilei olivat areiolai- sia monofysiitteja, jotka kiistivät "kolmiyhteisen Jumalan" ja uskoivat pelkkään Pyhään henkeen (koska uskoivat "absoluuttiseen aikaan ja avaruuteen", jotka Bacon ja Hobbes, uskomattoman kau- konäköisesti, kiistivät. Hobbes kinasi tästä Newtonin matematiikanopettajan John Wallisin kanssa, jolle hän ei tietenkään pärjännyt matematiikassa, vaikka olisikin itse asiassa oikeassa.

Michael Faraday vaikutti vasta 300 vuotta myöhemmin 1800-luvulla kuin nykyaikaisen luonnontie- teen perustajat.

Francis Bacon ei suinkaan perustanut tiedettään teologiaan, vaan hän nimenomaan halusi ehdotto- masti pitää empiirisen, näytölle perustuvan tieteen toisaalta ja "ILMOITUKSELLE PERUSTUVAT moraalin ja uskonnon toisaalta, mahdollisimman kaukana ja erillään toisistaan!

Francis Bacon oli materialisti, ns. englantilaisen materialismin perustaja.

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/2986922/-fysik...

" Uuden ajan filosofiassa erotetaan kaksi 'substanssin' analysoinnin linjaa.

Ensimmäisen niistä, joka liittyy substanssin ontologiseen käsittämiseen olemisen viimekätisenä perustana, aloitti empirimissä Francis Bacon SUBSTANTIAALISTEN MUOTOJEN laadullisen kuvauksen tietä samaistaen substanssin konkreettisten oloiden muodon kanssa. "

(Tuossa seuraavassa lähteessä (Oizerman) sanotaan, että olioiden OMINAISUUKSIEN muotoa, tämä pitää tarkistaa Baconin omista teksteistä)

Tässä kohdassa otan toisesta lähteestä, M.T. Iovtšukin, T.I. Oizermanin ja I.J. Štšipanovin ”Filosofian historia I:stä” tarkemmin tuosta Baconin muoto-opista, joka muoto siis, jälleen kerran, tarkoitti sekä kappaleen että liikkeen muotoa, ja sama sisältö (”materia”, sama kuin nykyään sisältö, pilkulleen) saattoi käyttäytyä eri tavoin riippuen ”liikkeen muodosta” siinä.

Samalla selviää, mistä Bacon ja (mm. idean ”kaikenteoriasta” ensimmäisenä esittänyt) René Descartes skabasivat.

" Baconin materialimi. Oppi muodosta

Selostaessaan Baconin materialistista oppia materiasta ja sen liikkeestä Marx kirjoittaa: "Liike on materian ominaisuuksista ensimmäinen ja tärkein, ei vain mekaanisena, matemaattisena liikkeenä, vaan myös "viettinä" (drive), "elämänhenkenä", "vireenä"..." Materian elementaariset muodot ovat "eloisia", "yksilöllistyviä", oliolajeille ominaiset eroavuudet aikaansaavia olemus-voimia. "

Materian luonteeseen kuuluvien muotojen tutkiminen oli Baconin mukaan oikean induktion perus- tehtävä, Muoto (form) oli oliolle kuuluvan ominasuuden materiaalinen olemus. Niinpä lämmön (olemassaolo)muoto oli tietty liikelaji. (Bacon esittikin pilkulleen oikean teorian lämmön olemukses- ta. Lämpö oli hänen mukaansa ”pienen mittakaavan mekaanista liikettä”, samoin paine, minkä sitten kokeellisen tieteen harrastaja Robaird O'Bhaoill (Robert Boyle) pitkälle todisti oikeaksi. HM) Oliossa yhdenkään ominaisuuden muoto ei ole erillään tämän olion muista ominaisuuksista. Jotta voitaisiin löytää jonkin ominaisuuden muoto, täytyy eliminoida oliosta kaikki, mikä vain satunnaisesti liittyy esitettävään muotoon, ja mikä ei kuulu tarkastelun alaiseen ominaisuuteen. Tämä toimitus... ei voi olla reaalista poistamista, koska oliossa kaikki sen piirteet kuuluvat yhteen. Kyseessä on looginen poisto eli abstraktio.

Bacon kehitteli materialistisen näkemyksen muodosta polemiikissa Platonin ja Aristoteleen spekula- tiivista muotokäsitettä vastaan. Fysikaalisessa katsannossa muoto on Baconin mukaan niiden alkeis- hiukkasten liikettä, joista olio koostuu. Olion ominaisuudet eli kvaliteetit ovat ovat yhtä materiaali- sia. Materialle on Baconin käsityksessä ominainen aistilaatujen ääretön moninaisuus. "Materialismi kätkee Baconin, ensimmäisen luojansa, kohdalla vielä naiivilla tavalla kaikinpuolisen kehityksen idut sisäänsä.", sanoo Marx.

Materialistisesti perustellun induktioteorian lisäksi Bacon kehitteli uuden tieteiden luokittelun, joka lähtee tietokykyjen erilaisuudesta: Muistiin nojaa historia ja mielikuvitukseen runous. Ymmärryk- seen (ajatteluun) pohjautuvat filosofia, matematiikka ja luonnontiede.

Tiedon varsinainen tehtävä on syiden tutkiminen. Syyt jakautuvat vaikuttaviin syihin (joita tavalli- simmin kutsutaan vain syiksi) ja tarkotussyihin eli päämääriin (arvoihin, HM). Fysiikka tutkii vaikut- tavia syitä ja metafysiikka "tarkoitussyitä". Luonnontieteen tehtävä on vaikuttavien syiden erittely. Sen vuoksi Bacon piti fysiikkaa luonnontutkimuksen ytimenä. Luonnontutkimusta käytetään käytännöllisen elämän kohentamiseksi. Mekaniikka soveltaa vaikuttavia syitä ja "luonnonmagia" "tarkoitussyitä" koskevaa tietoa ('magia' tarkoittaa "materiaan vaikuttamista hengellä"...).

Matematiikalla ei Baconin mukaan ole omaa "päämäärää" (hyödynnettävää objektiivista tutkimus kohdetta luonnossa, HM) vaan se on pelkkä luonnontutkimuksen apuneuvo. (Tässä kohdassa hän siis erehtyi, mutta veti tästäkin eräitä oikeita johtopäätöksiä, kuten että Auringon ja Maan keskinäisiä liikkeitä koskevien laskujen on johdettava samoihin tuloksiin siitä riippumatta, kumpaan taivaankap- paleeseen koordinaatisto kiinnitetty, jos kaikki vaikuttavat tekijät otetaan oikein huomioon.)

Tiedon viimeinen osa-alue on ihmistä (ja yteiskuntaa, HM) koskeva tieto eli "antropologia": se tar- kastelee ihmistä joko erillisenä yksilönä tai yhteiskunnan jäsenenä. Jälkimmäisessä tapauksessa lii- kutaan politiikan alueella. Politiikan tuntemus on Baconin mukaan niiden henkilöiden yksinoikeus, jotka ovat kokonaan antautuneet valtion hallintaan. (Heillä ei saa esimerkiksi olla ykstyisiä bisneksiä, vaan heidän pitää elää valtiolle ja valtiosta; sen sijaan TAVALLISELLE KANSALAISELLE Bacon ei sälytä tuollaisia velvollisuuksia, ei ollut totalitaristi). Ihmisyksilöä tutkivat tiede jakautuu fysiologiaan, joka tutkii ruumista, ja psykologiaan, jonka tutkimuskohde on "sielu". Sielulla Bacon käsitti jotakin mate- riaalista. Tosin hän antoi periksi tuon ajan yleisesti hyväksytyille katsomuksille erottamalla luonnon- tieteellisen tutkimuksen kohteena olevasta sielusta 'hengen', joka hänen mielestään "opitaan ilmoituksen perusteella" (ja silläkin hän tarkoitti pääasiassa MORAALIA, eikä tuossa oppimistavassa tarvitse välttämättä olla mitään erityisen idealistista). "

” Tätä laadullista substanssikäsitystä vastaan R. Descartes asetti käsityksen kahdesta (periaatteelli- sesti täysin erilaisesta) substanssista: materiaalisesta (jolle oli ominaista jatkuvuus ja määrällinen muuttuvuus) ja henkisestä (ajatuksellisesta). "

" Tuosta puuttuu sen tieteellisen vallankumouksen varsinainen empiirinen perustanlaskija ja tie- teellisen maailmankuvan isä, kanonisen lakimiehen ja matemaatikon koulutuksen saanut, mutta preussilaisen ja kreikkalaisen pakanallisen tieteen pohjalta tieteessään lähtenyt kuurilaisen merikapteeniperheen poika Niklas Kapperniks (Kuurilainen), latinaksi Nikolaus Kopernikus (saksan sanasta Koperniker):

http://wiki-de.genealogy.net/Die_Kuren

Mitenkähän noin on päässyt käymään, ja miksi?

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/2986914/preuss...

MT: " SEKULAARIN MEDIAN VÄÄRISTELY

Tieteen kuvalehden HISTORIA numerossa 8/2009 sivulla 72-73 artikkelissa 'Valistuksen ajan ajattelijoita' - kirjoitetaan seuraavaa:

"JOHN LOCKEN ideoita jäljittelivät kaikki. Monet valistusajan mullistavista ajatuksista perustuivat englantilaisen lääkärin John Locken ideoihin. Locke uskoi että ihminen pystyi ymmärtämään maailmaa vain tieteellisen tutkimuksen ja kokemuksen kautta. Hänen ajattelunsa oli vahvasti ristiriidassa ajan kristillisen totuuskäsityksen kanssa." "

RK: Tuo on sitä, minkä hän lainasi Baconilta.

MT: "ISAAC NEWTON luonnosteli maailmankaikkeuden lait - Isaac Newton esitti että luontoa ohjai- levat Jumalan sijaan universaalit lait. Isaac Newton ehti juuri valmistua Cambridgestä kun yliopisto suljettiin ruttoepidemian vuoksi. Newton muutti pariksi vuodeksi lapsuudenkotiinsa ja perehtyi luonnonlakien saloihin. Newton todisti että luontoa ohjailevat muuttumattomat lait kuten paino- voima ja vetovoima. Vuonna 1687 hän julkaisi ajatuksensa kirjassaan Principia Mathematica jossa hän selitti muun muassa planeettojen liikkeet luonnontieteellisesti. Hänen teoksensa vaikutti vahvasti valistusajan ajatteluun jonka mukaan maailmankaikkeutta ohjaavat luonnonlait ei Jumala."

Näin kirjoitti tieteen kuvalehti kahdesta tieteelliseen vallankumoukseen vaikuttaneesta henkilöstä. Tieteen kuvalehti vääristelee totuutta artikkelissaan. Ensinnäkin kristitty John Locke kannatti älykkään suunnitelman teoriaa. John Locke on sanonut että "on yhtä mahdoton ajatella että pelkkä ei-älyllinen aine tuottaisi ajattelevan älykkään olennon kuin että olematon itsessään tuottaisi aineen." (An Essay Concerning Human Understanding IV, x, 10).

Tämä Locken lausunto itseasiassa on täysin materialistista maailmankuvaa vastaan (materialismin mukaan kaikki olemassa oleva koostuu tai on palautettavissa aineeseen)."

RK: " Hän ei tarkoittanut materialistisen kielellisen ajatteluteorian isänä tuolla mitään jumalaa, vaan jatkuvaa kulttuurista traditiota, ideaalista mutta ei mystistä henkeä, joka periytyy sosiaalisesti. Ajatus on jo ainakin Averoësilta (ibn Ruzhd) ja esiintyy retoriikan tieteen yhteydessä tämän pohjalta myös alkemistista fransiskaaniksi kääntyneellä Raimundus Lulluksella (Ramon LLull, Raymond Lully, Palma de Mallorca, tunnetaan myös eetterin keksijänä). "

" Materialismi perustuu uskomukseen että olematon tuotti aineen ja aine tuotti ajattelevan olen- non. John Locke piti tätä ajatusta täysin mahdottomana. Locken näkemys ei siis ollut kristillistä luomisnäkemystä vastaan niin kuin Tieteen kuvalehti harhaanjohtavasti väitti. John Locke sen sijaan nimenomaan vastusti materialismista maailmankuvaa ja piti sitä mahdottomana ajatuksena. "

RK: " Vääristelet. Locke oli viisas mies, joka ei vaivannut päätään "Olevaisen Olemattomalla Alkusyyllä"... Johan siitä olisi Hobbeskin päästänyt sellsien räkänaurun että oksat pois... "

MT: " Isaac Newton (1642-1727) on modernin fysiikan perustaja ja hän rakensi tutkimustyönsä jumaluskon varaan. Newton sanoi:

- "Tämä mitä kaunein auringon, planeettojen ja komeettojen järjestelmä voisi olla lähtöisin vain älyk- kään Olennon suunnitelmasta ja vallasta. Tämä Olento hallitsee kaikkea - ei maailman sieluna vaan kaikkeuden Herrana; ja tämän herruutensa tähden Häntä tulee kutsua 'Herra Jumalaksi'. Korkein Jumala on ikuinen Olento, ääretön, absoluuttinen täydellinen." (Principia, Book III; viitattu teoksessa Newton's Philosophy of Nature: Selections from his writings, ed. Thayer, H.S., Hafner Library of Classicks, New York, USA, p. 42. 1953) "

- "Ateismin ja epäjumalien palvomisen harjoittaminen ovat jumalisuuden vastakohtia. Ateismi on niin järjetöntä ja vastenmielistä ihmiskunnalle ettei sillä koskaan ole ollut paljon opettajia." (A Short Scheme of the True Religion, käsikirjoitusta lainattu teoksessa Memoirs of the Life, Writings and Discoveries of Sir Isaac Newton by Sir David Brewster, Edinburgh, p.347, 1855) "

RK: " Nuo pitäisi nähdä englanniksi. Hän oli areiolainen, germaanikristitty, jotka kuitenkaan varsinaisesti eivät olleet kristittyjä. "

MT: " Professori Tapio Puolimatka kirjoittaa kirjassaan 'Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa' Newtonista näin:

- "Newton oli vuosina 1692-1693 kirjoittanut neljä kirjettä joissa hän oli selittänyt teologiansa Richard Bentleylle. Kirjeissään Newton ivasi ajatusta että maailma voitaisiin selittää persoonatto- mien ja mekanististen käsitteiden avulla. Osoitettuaan luonnon prosessien tapahtuvan elegantin lainomaisesti Newton katsoi lopullisesti ja varmuudella osoittaneensa että olemassaolon takana on älykäs, tiedostava ja kaikkivaltias Jumala. Kaikki muut oletukset ovat "yhteensopimattomia järjestelmäni kanssa". (Newton; sit. Stark 2004: 168.) "

RK: " Newtonin järjestelmässä olikin perustava virhe "absoluuttisen ajan ja avaruuden" muodossa.

Nyt on kuitenkin uusi systeemi, erityinen ja yleinen suhteellisuusteoria, joissa sitä "ateismiin soveltumatonta elementtiä ei ole! "

MT: " Modernin fysiikan isä Isaac Newton uskoi Herra Jumalaan maailmankaikkeuden Luojana. Newtonin mukaan luonnon lait ovat peräisin Herra Jumalalta joka hallitsee kaikkea. Newton oli siis täysin eri mieltä mitä tieteen kuvalehti antoi ymmärtää. Newton harjoitti tiedettä siitä lähtöoletuksesta käsin että Herra Jumala on suunnitellut ja luonut universumin ja sen lait. "

RK: " Tuo ei ole varmaa. Hän oli kuitenkin uskovainen. "

MT: " Newton piti myös ateismia täysin järjettömänä ja vastenmielisenä katsomuksena - sekä Newton ivasi materialistista maailmankuvaa. "

RK: Areiolaisuuteen ei sisälly välttämättä persoonallinen jumala. Se on lähellä panteismia.

MT: " Sekulaari media pyrkii vääristelemään totuutta tieteellisen vallankumouksen alkuperästä koska sekulaari media vastustaa totuutta Luoja Jumalasta. Tieteen kuvalehden kyseinen numero on tästä erinomainen esimerkki. "

Itse vääristelet, kun Kopernukuksenkin "unoshdit". Kuten teki Puolimatkakin. preuusi on taas sellainen sana, jota ei saa ollenkaan sanoakaan, ei edes vastustaakseen...

MT: " MODERNIN FYSIIKAN JA KEMIAN "ISÄT" OLIVAT KREATIONISTEJA

Modernin fysiikan "isä" Isaac Newton oli kreationisti niin kuin edellisesti jo tuli esille - myös modernin kemian "isä" ja perustaja Robert Boyle (1627-1691) oli kreationisti Newtonin tavoin. Robert Boyle ilmaisee tutkimuksensa lähtökohdan olevan luomisuskossa:

- "Luonnon viisas ja mahtava Luoja jonka läpitunkeva katse tavoittaa koko universumin ja tutkii kaikki sen osat yhdessä hetkessä loi alussa aineelliset kappaleet järjestelmäksi ja asetti niitä hallitsemaan liikkeen lait asettamiensa päämäärien mukaisesti ja teki maailman - hyvin valmistetun kellon kaltaiseksi" (Robert Boyle) (lähde - Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa)

Myös Michael Faraday (1791-1867) (joka vaikutti suuresti sähkömagnetismin ja sähkökemian kehitykseen) oli kreationisti. Faradayn elämänkerran kirjoittaja toteaa että "Faradayn tutkimustyötä ja hänen tekemiään keksintöjä pohjusti ja ohjasi vakaumus että luonto muodostuu voimista jotka toimivat lainmukaisesti Jumalan asettaman ekonomian mukaisesti". (lähde - Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa)

Modernin fysiikan ja kemian "isät" olivat kreationisteja (luomiseen uskovia) ja tekivät tiedettä lähtöoletuksesta että Luoja Jumala on luonut ja asettanut luonnon lait ja järjestyksen. "

He tutkivat, mitä ne lait ovat, eivät niiden alkuperää.

Filosofisesti ansioituneet olivat muita kuin he, erityisesti Francis bacon, Thomas Hobbes ja John Locke, joka EI ollut luonnontietelijä ollenkaan.

MT: " He näkivät että luonnon laeilla on lainantaja Luoja Jumala. "

RK: " Sikäli kuin noin tekivät, sillä ei ollut merkitystä heidän luonnontieteelleen.

Energian säilymisen lakikin keksittin vasta tuolloin. Keksijä oli, yllätys yläätys (kreationisti...) Gottlieb Wilhelm Leibniz. "

MT: " Edelleen kaikki kokeelliset havainnot viittaavat siihen että 'lailla' tulee olla aina lainantaja - koskaan ei ole havaittu että jokin laki syntyisi ilman lainantajaa ja säätäjää ja tähän perustivat myös modernin luonnontieteen "isät" näkemyksensä ja lähtöoletuksensa heidän tutkimuksille. "

RK: Pläp pläp pläp. Juridinen laki on eri asia. Objektiivinen laki ei synny KOSKAAN "säätämällä". Säädetty ilmiö on aina jokin muu ilmiö.

MT: " Jer.33:25 Näin sanoo Herra: Jos minun liittoni päivän ja yön kanssa on olematon, jos en ole säätänyt taivaan ja maan lakeja,
33:26 niin minä myös hylkään Jaakobin ja palvelijani Daavidin jälkeläiset, niin etten ota hänen jälkeläisistänsä hallitsijoita Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisille. Sillä minä käännän heidän kohtalonsa ja armahdan heitä."

Ps.148:3 Ylistäkää häntä, aurinko ja kuu, ylistäkää häntä, kaikki kirkkaat tähdet.
148:4 Ylistäkää häntä, te taivasten taivaat, te vedet taivasten päällä.
148:5 Ylistäkööt ne Herran nimeä, sillä hän käski, ja ne tulivat luoduiksi.
148:6 Ja hän asetti ne olemaan aina ja iankaikkisesti, hän antoi niille lain, josta ne eivät poikkea.

Raamattu ilmoittaa että Herra Jumala on säätänyt taivaan ja maan lait. Tämän lähtöoletuksen pohjalta modernin luonnontieteen "isät" tutkivat todistusaineistoa - näin usko Luoja Jumalaan ja luomiseen on koko modernin luonnontieteen pohjana ja perustana. "

RK: Höpö löpö.

MT: " Kristinusko ja tiede eivät ole vihollisia niin kuin sekulaarit materialistit pyrkivät uskottelemaan. Asia on todellisuudessa päinvastoin. Moderni luonnontiede kukoisti ensimmäisenä kristillisen maailmankatsomuksen parissa kun se ei ollut vielä päässyt edes alkuun muissa kulttuureissa kuten antiikin Kreikassa, Kiinassa tai Arabiassa. "

RK: " Tiede alkoi nimenomaan Kreikassa, Kiinassa ja Arabiassa, 500 vuotta ennen kristinuskoa, johontiede siis jo vaikutti. "

MT: " (Stark, R., For the Glory of God: How monotheism led to reformations, science, witch-hunts and the end of slavery, Princeton University Press, 2003 - The biblical origins of science ) "

Valehtelua. Kristiusko mm. Rommassa nimenomaan piti orjuutta yllä mm. islamia vastaan. Islamissakin käytettiin nieneä orja, mutta se tarkoitti eri asiaa, tai sitten esiintyi "vääräuskoisyhteisöjen" sisällä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Blogistihan on ihan oikeassa siinä, että modernia luonnontiedettä edelsi kreationismi. Niin kuin aikuisuutta edeltää lapsuus, monisoluisuutta yksisoluisuus ja niin edelleen...

Risto Koivula

Eivät ne "Olevaisen Olemattomat Alkusyyt" kyllä juurikaan kelvanneet filosofeille aristoteeli- senkaan tieteen aikana, esimerkiksi juuri Aristoteleelle itselleen, mutta kaikkea muuta sitten hänkin kokeili, kuten MUotojen MUOtoa, jossa ei ole minkäänlaista sisältöä eli "materiaa".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset